Siitä on aikaa kun olen paneutunut väitöstutkimukseeni, ja se harmittaa. Luokanopen työn ohella tutkimukseen keskittyminen tuntuu mahdottomalta, töiden jälkeen ei jaksa enää ryhtyä uudelleen töihin. Samaan aikaan koen omantunnon tuskia siitä, etten ole saanut työtä valmiiksi. En haluaisi jättää mitään kesken.
Ruotsissa opettajilla on pitkä pääsiäisloma, ja olenkin tämän loman istunut yliopistolla Hannan seurana. Tällä on meneillään opinnäytetyön kirjoittaminen, ja olenkin itse innoissaan tutkimuksen tekemisestä. On mukavaa kulkea kirjastossa katsomassa tutkimuskirjallisuutta. Kaipuu omaan kirjoittamiseen on suuri, puuttuu vaan se aika. Loma loppuu tiistaina, ja siinä vaiheessa tiedän, ettei aikaa ole.
Nyt minulla on kuitenkin suunnitelma, jonka toteuttaminen vaikuttaa mahdolliselta. Kesällä olen luonnollisesti lomalla, ja koska Hannalla on kesällä töitä, tarkoittaa se minulle "omaa aikaa" tutkimuksen viimeistelyyn. Sitä aikaa odotan nyt innolla. Täytyy yrittää ruokkia kiinnostusta lueskelemalla hieman omaa tutkimusta ja siihen liittyvää kirjallisuutta. Ihan vaan jotta pääsen sitten kunnolla vauhtiin kesän alkaessa. Tiedän, että kyseessä on noin kuukauden verran täysipäiväistä tutkijan työtä, ihan siis pieni pala enää. Siihen pitäisi olla nyt aikaa ja mahdollisuus, joten ehkäpä tässä vielä pääsee väittelemään tämän vuoden puolella.
Intoa on ainakin nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti